Punaisia palleroita haki hän taas

Riensin minä heti eilen aamulla metsään. Ensin mietin tuliko liikaa vaatetta, mutta metsään päästyä huomasin, että hallaa on ollut, jopa pakkastakin kun "alavilla mailla" oli jopa sammal kohmettunut. 

Jalassa oli ohutpohjaiset vanhat saappaat. Jalkapohjia paleli että teki ihan mieli pomppia vain kannolta toiselle. En toki tehnyt sitä koska pohjat ovat myös aika liukkaat. Paluumatkalla kokeilin suolle, mutta totesin, että pitäisi olla pitkävartisemmat saappaat.

Kyllä nyt on perkattu tarkkaan metsät marjoista! Outo poimimisbuumi nyt meneillään. Viime syksynä metsään jäi vielä paljon marjoja pakkasten tullessa. Nyt ei jää metsän väelle mitään syötävää 😭! Sieniä onneksi oli, niitä ei osane kukaan poimia. Minä en tunnista yhtäkään. Äidin vielä ollessa poimintakunnossa, minä en välittänyt sienistä ollenkaan. Nyt niitä varmaan söisin, mutta pirkule laittavat suoliston vonkumaan niin, että harvoin niitä tohdin syödä.

Olin jo palaamassa takaisinpäin, kun löysin vihdoin paikan jossa marjoja oli vielä mukavasti. Aurinko oli kuitenkin jo niin korkealla, että lämpö herätti metsän viimeiset sääsket. Johan olivat taas äkäisiä! Mäkäräisiä oli taas evästyspaikalla.

Sain kuitenkin poimittua aika pian tarpeeksi. Pakkaseen ei oikeastaan enää mahdu, niin olen päättänyt, että käyn nyt poimimassa enää noin kerran viikossa sen verran, että syön seuraavina päivinä. Jännä kun vielä 10v sitten en välittänyt puolukoista, mutta nyt ihan himoitsen niitä. Mutta, vieläkään en pidä ylikypsistä, parhaita ovat suoraan varresta suuhun. 

Mietinkin tuossa kun niitä kertyi nyt kuitenkin melkein 2 litraa, pitäisikö toinen litran rasia laittaa pakasteeseen. Viimeksi ehtivät olla viikon jääkaapissa ja maku oli vähän viimeisten kohdalla muuttunut... Nyt olivat myös niin roskaisia ja märkiä, että piti kuivatella harson välissä hetken.

Mustikoitakin oli, mutta ne eksyivät heti suoraan suuhun 🤤. Oli taas suu niin mustana ettei paljoa vihtinyt suuta avata kirjastossa käydessä. Onneksi paikalla ei ollut ketään, ja sain rauhassa siistiä itseäni veskissä. Lainasin samalla yhden CD-levyn. Hyllystä, en veskistä 🙃.

Olisin halunnut istahtaa hetken, mutta tunsin, että jos paikalleen jään, en jaksa polkea enää loppuja kuutta kilometriä. Hain lähikaupasta tarjousjäätelön ja kiiruhdin kohti kotisohvan olopaikkaa. 

Hetken huilimisen jälkeen keitin pienen kahvin ja aloitin marjojen putsaamishomman. Olipa se homma tosiaan! Pitää seuraavan kerran välttää metsään menemistä sateen jälkeen...

Mietinkin metsässä ollessa, että ehkä seuraavan kerran tulen vähemmän tavaramäärän kanssa. Otan vain eväät ja jonkun pienemmän rasian mukaan. Saappaat, jos on vielä märkää. Josta pääsen taas toiseen aiheeseen...

Pesin keväällä goretex-kenkäni. En ilmeisesti saanut kuivatettua tarpeeksi nopeasti, koska haisevat nyt kuin kissa olisi käynyt niihin tarpeillaan. Prkl. Olen yrittänyt ruokasoodalla yms. korjata asiaa, mutta kun ovat jo vähän resutkin, pitänee minun nyt sitten raskia ostaa uudet. Luulin, että voin kulkea niillä vielä tämän syksyn. Oikeastaan olen käyttänyt niitä melkein läpi vuoden, paitsi kesällä. En kuitenkaan mitenkään jaksaisi lähteä etsimään uusia. 

Tarvitsisin myös uudet lukulasit. Silmät kipeytyvät nykyisistä. Niiden etsimistä jaksaisin vielä vähemmän. Haluaisin oikeastaan uudet silmälasitkin. Kiinnostaa vieläkin vähemmän 😑. Nyt kiinnostaa kuitenkin eniten sohva. Menin eilen illalla nukkumaan klo 9 ja heräsin noin klo 3, sen jälkeen torkahtelin vain pari kertaa. Väkipakolla sain pyykättyä ja tiskattua eiliset tiskit. Huomenna piti kauppaan, mutta lupasi sadetta. Puu-ah.