Maanantai?

Minusta tuntuu, että tänään on jo tiistai? Päivä on tuntunut kovin pitkältä... Heräsin kyllä taas aikaisin jonkun kolisteluun, olisiko kello ollut vähän yli viisi. Maanantaiaskareiden jälkeen sukelsin jälleen kaappeihin. Luulin, että olin käynyt läpi jo kolmannen kaapinkin, mutta ei! 

Vuorossa oli alusvaatehylly ja kausijemma. Eli nyt siellä lymyili vielä kesävaatteita. Vaihdoin niiden tilalle paksummat kalsongit ja yöpaidat. 

Olin vähän yllättynyt kun kaapin perältä löytyi iso pino t-paitoja. Kaupunki-, että kotona pidettäviä. Tai oikeastaan viimeistä työpaikkaa varten ostettuja. Olin pitkästä aikaa siistissä toimistotyössä, joten työnantaja ei tarjonnut työasua. 

En mitenkään kehdannut pitää leppoisaan oloon virittäytyneitä vanhoja paitoja, joten ostin uusia. Muutenkin jouduin uusimaan karderoopiani. Harmittaa suunnattomasti kun pesti olikin sitten lyhyempi kuin luulin. Nämä maailman hullut narsistit ja muut välinpitämättömät idiootit sekoittavat maailmaa, että kohta mihinkään ei voi luottaa, kohta kellään ei ole enää töitä...

Huvikseni laskin kaikki t-paitani. Lähes 40 kpl. Neljäkymmentä! Jo se sai puuskuttamaan, mutta sitten muistin, että varastossa on vielä ns. hellepaidat. Olisiko aika aloittaa kierrätys ja karsiminen näistä! 

Onneksi olen niin vilukissa, että voin vielä hyvinkin pitää t-paitaa puseroiden alla. Osassa paidoista on kaulus, joten pitää miettiä kokeileeko niitä sitten myöhemmin kun tarkenee ilman neulepaitaa. Joissakin on korkeampi kaulus, neuleissa siis. Villasukatkin muuttivat jo kaapin perälle, ne ovat jo liian kuumia. Niiden alla pitää aina olla puuvillaiset sukat.

Olen yrittänyt taas ottaa käyttöön toimistoaikataulun, eli hommata klo 8 -16.00. Tänään kuitenkin masu alkoi lounaan jälkeen kipuilla, joten oli pakko juoda kuppi lämmintä teetä ja pyöritellä itseä sohvalla kuin mitäkin lihavarrasta. 

Auttoi, mutta alkoi pahasti ramaisemaan, hyvä kun ei leuat menneet sijoiltaan 🥱. Piti lopettaa aivotyöskentely, koska väsyneenä teen kuitenkin huonoja päätöksiä. Pyyhin sitten kaappien ovia vielä vähän aikaa. Kovin antoisa ei ollut tämä päivä... 

Sain kuitenkin tuon kolmannenkin kaapin käytyä läpi. Sukkia myös on liikaa, niitäkin pitää ajan kanssa mielessä pyöritellä.

Katsoin eilen viimeisen jakson Erikoisryhmä Potsdamista, Areenasta. Nyt siellä ei ole minulle mitään mielenkiintoista sarjaa katseltavana. Hö. Katsomosta olen yrittänyt sarjoja katsella, mutta menee hermot niiden mainosten kanssa. Nelosen Pluto-TV taas pätkii nykyään ihan älyttömästi! Ja sielläkin pyöritetään koko ajan samoja jaksoja. 

Eilen yritin tuijotella huvikseni Dynastiaa. Monissa lapsuuden/nuoruuden sarjoissa taas ei ole tekstitystä ja en halua pitää ääntä niin suurella, että ymmärtäisin englanniksi. Kuulokkeista kuluu akku usein jo lempiohjelmia tuijottaessa. 

Pitäisi opetella taas lukemaan jotain iltaisin, nyt kun ei tarvitse enää valojakaan. Huomasin viikonloppuna, että enää ei ole yöllä ihan pilkkopimeää. Hyvin hämärää toki vielä 5-6 tuntia. En tykkää. 

Olisiko se lounaan aika. Tein aamulla taas ruokalistan koko viikolle, helpottaa suuresti elämää. Olin vain niin laiska, että vaihdoin vain muutaman päivän, joten lista on melkein sama kuin viime viikolla. No, kunhan ei tarvitse asiaa enempää miettiä. 

Kaupassa ei tarvitsisi muuten enää tässä kuussa käydä, mutta leipä on lopussa. Huomiselle vielä on, jos keskiviikkona sitten. Huomenna voisi vähän aamulla ulkoilla ja jatkaa sitten tuohon suurimpaan, kaksioviseen kaappiin. Kaappiin, jossa on lankoja ja ompelujuttuja ja ja ja....😵.

Kuvat ovat vanhoja, mutta keväisiä. Yritän tyhjentää muistikorttiakin. Eh, pitääpä laittaa heti tuoreemmat pyöräilykilometrit sivupalkkiin 👉!

Hei, nyt puuhataan

Olen vihdoin saanut käyntiin karsimis/siivousurakkani. Olen ihan odottanut oikeaa mielentilaa, muuten siitä ei tule mitään, siirtelen vain tavaroita paikasta A paikkaan B. Sitten olen ihan pöyhkeänä, kun olen ollut ahkera... ja pöh!

Nyt on ollut tähdet ja planeetat kohdillaan, ja järkeä päässä tarpeeksi. Sellainen sopivan rauhallinen mielentila myös. Olen noita kaappeja käynyt niin usein läpi, että siellä aina joku ärsyttää joka kerta. 

Nyt yhtäkkiä tuli sellainen olo, että miksi hilloan tätäkin tavaraa, miksi kuljetan sitä asunnosta toiseen ja laitan sen kuitenkin vain kaappiin? Kuinkahan vanha tämäkin on, milloin se on ollut viimeksi esillä, tai jotenkin käytössä? Voi, haloo hamsteria taas.

Nyt pysähdyin yhden lämpötuikkuesineen kanssa. Siihen mahtuu useampi tuikku kerralla tuikkimaan. Mutta milloin polttaisin useampaa kuin yhtä tuikkua samaan aikaan? Jo yksi tuikku tuottaa tuoksua, että haistan sen, saati sitten useampi. Sekään ei niin terveellistä ole. Saati sitten hajustetut kynttilät... (https://www.hengitysliitto.fi/elamanlaatu-ja-hyvinvointi/saa-ja-ilmanlaatu/pienhiukkaset/polta-kynttiloita-harkiten/) 

Joten kiertoon lähti se, poltelkoon hän, jonka keuhkot sen kestää. Kiertoon lähti myös yksi koriste-esine, joka on viettänyt aikaansa kaapissa jo kaksi vuotta. Hyvää elämää uuteen kotiin, heippa!

Vaatteiden kanssa jatkan samaa pyöristystä kuin ennenkin. Eli aina pesun jälkeen se muuttaa toiseen hyllyyn. Vähitellen tulee käytettyä koko hyllyllinen ja ne, jotka joutuvat aina valituksi viimeiseksi, joutuvat tarkkailtavaksi. Tulee mieleen kummasti omat lapsuusajat liikuntatunnit, vain yhdessä lajissa minut valittiin ensimmäisten joukossa, muulloin olin viimeisten vierellä. 

Olen edistynyt, koska kaikki mahtuvat jo hyvin kahteen hyllyyn. Nyt siirsin ongelmavaatteetkin käytyjen rinnalle, mutta näkösälle, pino on tokahyllyn etuvasemmalla. 

Toki alimmaisena on pari puseroa, joita käytän harvoin, ovat kovin tiheäkankaisia, eli lämpimiä. Enimmäkseen käytössä talvisin, mutta koska en enää pidä niin mustasta, ovat ne jääneet nyt käyttämättä.

ennen ja jälkeen pyyhkimisen

Tuossa ei todellakaan ole kaikki vaatteeni 😂! Siinä on vain kotivaatteet. Plus kalsongit, niitä on kyllä liikaa. Ns. kaupunkivaatteet ovat hengareissa. Niitäkin olen kierrättänyt kaapeissa. Pestyt asustavat nyt hyllyllä toisessa kaapissa. 

Jäljellä testattavia on enää ne vieläkin paremmat Seppälät, juhlavaatteet. Missä niitä kokeilee? Voisi tietenkin testailla kotona, leikkiä juhlia, mutta sitten ne pitäisi pestä. Haluaisin pestä niitä mahdollisimman vähän, että pysyvät hyvinä. 

Muutama ns. juhlavaate on kyllä aika vanha. Joka kerta niitä katsellessa ärtymyspiikki nousee tuhanteen. Miksi en voi luopua niistä? En ole valinnut niitä päälleni kertaakaan täällä(kään) asumisen aikana! Ärrinpurrin. Pitäisi vain ottaa ja panna pois! 

Ja hiljentää se pieni ääni päässä, että mutta jos joskus on taas muotia tai mitä jos haluatkin sitä käyttää... Shuuutup!

Olen käynyt nyt jo kolme kaappia läpi, joten päätin kierrättää pakastimesta itse tekemäni kaakunpalasen! Rinnalle kippasin vaniljajäätelöä. Kummatkin sulivat suloiseksi suihkussa käydessäni.

Vähän eteenpäin tavoitteissa?

Olo alkaa olla, ainakin fyysisesti, suht normaali. En tiedä jylläsikö kropassa joku viirus, vai ärtyikö liiasta lihan syönnistä, vai kiukutteliko kun vähensin hormooneja. Vai oliko vain joku, joka palaa taas jossain vaiheessa. Varmaankin. 

Nukkuminenkin alkoi vähitellen sujumaan.  Alussa oli kummallista sätkimistä, mutta se helpotti. Aamuisin olikin ihan hyvä olla, mutta kun alkoi liikkumaan, niin %)/#" -sanoja tippui sopivan välein. Nukkumaan mennessä olin kuitenkin aina niin kiitollinen, ja olen yhä, että on oma sänky, jonne mennä nukkumaan.

Olen tässä syksyn mittaan hieman enemmän ja vähemmän onnistunut vähentämishommassa. Olen tullut siihen tulokseen, että usean tavaran kohdalla pitää tehdä miettimishommaa kolmeen kertaan. Teinkin siitä mielessäni kaavion, mutta pitää katsoa jos saisi sen paperille jossain vaiheessa. Sen avulla sain enemmän puhtia, ja järkeä hommaan. Jopa niin paljon, että sain aikaiseksi tyhjän hyllyn! Juhuu!

Kaikuuko täällä? (kaiikuu...)

Olen kesästä lähtien käynyt läpi vaatteita ja samalla miettinyt onko tämä hyvä. Eli käytän kaikki ns. kotivaatteet päälläni muutaman päivän. Pesun jälkeen olen laittanut ne tuohon tyhjään hyllyyn. 

Vähitellen olen huomannut, että jotkut vaatteet jäävät usein hyllyyn, en vain halua niitä päälle. Eli joku vika niissä on. Jotkut laitoin suoraan kiertoon, mutta joitakin pidin "väkisin", että tiesin mikä niissä on vikana. 

Näin olen käynyt läpi kaikki koti- ja kesävaatteitakin. Alusvaatteita yritän pyöritellä kokoajan, kuluvat tasaisemmin. Nyt pitäisi käydä läpi ns. kaupunkivaatteet. Mutta kun sitä niin vähän enää käy missään... 

Olenkin nyt alkanut laittamaan kauppareissuillekin parempaa seppälää päälle. Ennen tuli kuljettua urheilutamineissa. 

Hauskasti myyjät käyttäytyvät ihan erilailla kun jotain kysyy... Vielä kun innostuisi maalaamaan kasvotkin, voisi saada pokkuroivaa käytöstä 😂. Ei tosin kiinnosta moinen ollenkaan.

Siirsin tällä viikolla paksummat neuleet lähemmäs ja kokeilin samalla muutamaa Sittenjoskus-puseroa. Oho, mahtuivat päälle. Vähän makkaramallia, mutta otin kokeiluun. 

Talvi on hyvää aikaa kun voi pukea mietinnässä olevan puseron alimmaiseksi. Kalsongit ja pitkiksetkin ovat nyt kokeilupyörittelyssä. 

Olin hieman hämmentynyt kun sain kausi-hyllyksi ristimääni hyllyyn tyhjän tilan! Otin sen heti käyttöön ja pyörittelen sinne näitä kaupunkivaatteita. 

Ongelmia aiheuttavat juhlavaatteet. Missä niitä kokeilee, kun en juhlissa käy? Pidänkö omat pikkujoulubileet ja pukeudun parhaimpiini? Ostan punaviiniä, juustoja ja pientä suolaista purtavaa, kenties?  Hmm... wainot?

Puuh!

Jee, olen saanut siivottua makkarin melkein katosta lattiaan. Kaapit on käyty läpi viime viikojen, vai jopa kuukausien, aikana. Huonekalut on imuroitu tai pyyhitty. Seinät tomutettu. Kattoon en koskenut kun pölyhuiskallani on karvalähtöaika, keväthuuma näemmä silläkin. Imuroinut en enkä luutunnut kun haluan tehdä sen huomenna. Imuroida ainakin, luuttuamista mietin vielä. Haluaisin vaihtaa mattoja.

Tänään olisi ollut oikein mainio sää pöllyttelyyn, mutta minulla oli pyykkipäivä. Aamulla nukutti aivan mahdottomasti! Olen jostain kummallisesta syystä nukkunut useamman yön nyt oikein sikeästi, ja aamulla vielä nukuttaisi kovasti. (Varmaan taika nyt katoaa ja nukun seuraavat yöt huonosti...) Olen ollut myös niin intopinkeänä ja tehnyt paljon. Sitkeästi olen jaksanut, vaikka välillä on fyysinen puhti meinannut loppua. 

Tänään sitten se into ja puhti alkoi hiipumaan jo puolenpäivän jälkeen. Olin toki aloittanut puuhailuni jo seitsemän jälkeen, kun halusin ehtiä puhdistamaan talvikengät ennen kuin pyykkikoneisiin tulisi sähköt päälle. Ja myös siivota pyykkitilat kun muut eivät sitä yleensä tee. 

Syöminen piristi ja sinnittelin ja sain pyyhityksi jääkaapin yläpuolisen kaapin. Sain jopa vähennettyä yhden silppurihökötyksen, jota äitini enkä minä ole käyttänyt kuin kerran tai pari. Periytyi siis ainakaan minulle. 

Pyyhin myös yhden rivin keittiönkaapeista. Tai palstan, siis allekkain olevat 😁. Marmatin itsekseni miksi säilytän tyhjiä lasisia maustepurkkeja, kun niiden täyttäminen on niin vaikeaa! Pippurit yms. menee nätisti purkkiin, mutta kuivat mausteet tuntuvat vain pöllähtelevän ihan muualle kuin purkkiin! 

Iloinen olin kun jauhohyllyn olin tarkistanut aika vasta, yhtään vanhentunutta pussukkaa ei löytynyt. Olen näemmä oppinut, enkä enää ostele kuivakaappiin tavaraa, ellen ole 1 000 % varma, että juuri samana päivänä niistä jotain leivon!

Puoli kolmen aikaan huomasin tekeväni kaikenlaista sijaistoimintaa, joten luovutin ja siirryin siivoamaan sotkuni. Yhtäkkiä muistin, että näihin aikoihin telkusta tulee Castle! Eli ruokaa lautaselle ja telkun ääreen! 

Tavallisesti en katsele telkkua päivällä, ellen ole kipeä tai tunne muuten pakottavaa tarvetta paeta todellisuutta. Mutta lepo tuli tarpeeseen, jakso oli liiankin tuttu, joten teki mieli vain sulkea silmät. 

Onneksi vielä huomenna tuulee paljon, joten pölähtelen huomenna lisää. Nyt voisi vielä jotain iltapalaa ja jatkaa sohvalla lojumista. Aivot jotenkin sakkaa, eikä ajatus kulje...

Polje, tyttö, polje!

Oijoi... ahneella on... No, nyt on kyse liikunnasta, joka sinänsä on hyve. Eilen tuumin käyväni apteekissa, kaupassa ja muutamalla kirpparilla. Ja pyöräillä runsaasti siinä samalla kun lupasi 🌞  taivaan täydeltä. Edellisenä päivänä. 

Aamulla sitten lupasi vähän pilvisempää. Tuumin, että käynpä kirjastossa lukemassa tietyn lehden loppuun ja toisen luen kokonaan nyt. Viime reissulla kirjastoon tuli pari tyyppiä tietokoneelle. Toinen ei ilmeisesti osannut lukea, kun se toinen luki ääneen kaiken ja samalla #%¤!&# -sanoin kommentoi niitä. 

Käyn kirjastoissa aamuisin juuri siksi, että siellä on hiljaista ja rauhallista. Muutenkaan heti aamusta en halua kuunnella ärinäörinöitä. Jätin siis silloin lukemisen kesken ja lähdin pois.

Vaikka lisääntyvä valoisuus ahdistaa, sen lupaus keväästä selvästi piristää. Kevät on ihanaa aikaa, sääli kun se kestää kuitenkin aika vähän aikaa. Varsinkin suloinen nuppuaika ei kestä kauaa. 

Masennukseni alkaa väistyä ja jaksan kiinnostua yhä useammasta asiasta taas. Yksi on sisustuslehdet. No, ihan kaikki ei vieläkään mene alas. Olen kasvanut boheemikodissa, eikä minua vieläkään kiehdo täysvalkoiset täydelliset Avotakka-kodit. 

Katselin tuossa netistä yhtä asuntoa ja ihan ahdisti, kun sisustus oli valkoista ja kaikki kaakelit masentavan harmaat. Eivät betonginharmaat, eivätkä tummanharmaat, joista pidän, vaan jotenkin siitä väliltä. 

Kaunishan tuo kuvan sisustus on, mutta minä masentuisin tuollaisessa kodissa... Täältä lisää noita kuvia. Minä pidän enemmän kodeista joita on Unelmien Talo&Koti -lehdessä. Minulle tuli tuo lehti joskus, mutta kun jostain piti pihistää, lähti sekin lehtitilaus poistoon. Sääli vain kun useimmat kodit ovat omakotitaloista, tai ainakin omista kodeista, ei siis vuokra-asunnoista.

Kirppareille olin tosiaan suunnitellut suuntaavani. En ostamaan lisää tavaraa, vaan päinvastoin. Hakemaan sitä ahdistusta, jota kaikki se "roina" aiheuttaa. Täällä kirppiksiltä ei löydy kaikkea hienoa, mitä noissa sisustuslehdissä usein hehkutetaan. 

Täällä kirppiksillä on enimäkseen lapsiin liittyvää ja pieneksi jääneitä/pestyjä aikuisten vaatteita. Mariskooleja on, ja 80-90 -luvun astioita. Antiikkia ei taida olla kuin sitä myyvissä liikkeissä tai huutokaupoissa. 

Yksi syy varmaan on, että kirppareilta varastetaan paljon. Täällä on paljon huumeidenkäyttäjiä ja kaikki mikä irtoaa, viedään muutenkin. Ja jos ei irtoa, se rikotaan sen yrityksessä. Noin vain lievästi liioiteltuna...

Kävin sitten aamulla apteekissa, kirjastossa ja yhdellä kirpparilla. Sillä aikaa aurinko oli kuitenkin raivannut pilviharsojen seasta sen verran suuren aukon, että ajatus "tunkkaisista" kirppareista sai jäädä. 

Nälkä kutitteli vatsanpohjaa, joten suuntasin kauppaa kohden. Muistin kaupassa olevan pikkuruisen kahvilan ja laskin, että olisi kivempi syödä istualtaan, kuin jyrsiä matkanvarrella. Eli soin itselleni teen (alle euron) ja tukevan suolaisen piirakan. 

Pieni paastorike, mutta olkoon, en muuten olisi jaksanut polkea noin pitkää matkaa. Ostin lisäksi jonkun proteiinijuoman kylmäkaapista, jonka kumosin kitaani puolessa välissä matkaan. 

Ja minähän sitten poljin! Kaikki olisi ollut ihan täydellistä, mutta suurin osa pyöräteistä hämmästyksekseni (piti ihan tavata, että kirjoittaa oikein 😄) oli kumpuraisilla polanteilla. Pyörätie, jota eniten käytän käydessäni kaupassa, on suurelta osaltaan sula, joten vähän yllätti nuo kauempana olevat tiet. 

Olin jo tässä suunnitellut aloittavani kartuttamaan alueita, joihin voisin muuttaa. Viime kesänä sitä jo aloittelin, mutta jostain syystä se jäi kesken... Eli pitää nyt odottaa joko lisälunta (jippii!) tai teiden sulamista. Kävelyliikunta siis jatkuu.

Koska näemmä pyöräilyyn tarvitaan eri lihaksia kuin kävelyyn, ovat jalkani nyt kipeät ja väsyneet. Peruin pyykkivuoronikin, kun ajatus portaissa ja kellarissa taapertamisesta pyykkien kanssa, jo ihan ajatuksenakin, väsytti. 

Pyöräytän omassa koneessa alusvaatteet ja muutaman pikkupyyhkeen, niitä on muutenkin rasittava ripustella kuivaushuoneessa. Kuivausrummusta en tykkää, kun se haisee aina voimakkaasti jonkun sokerihuurretulle pesuaineelle. 

Kello alkaakin olla sen verran, että tohtii koneen laittaa päälle. Oli niin ihanan hiljaista, että halusin nauttia siitä. Jotain muutakin pitäisi tänään saada aikaan, mutta mietin sitä pienen välipalan jälkeen. 

Pikkuhiljaa

Olen nyt innostunut tuosta kävelystä, mutta tänään päätin pysyä sisällä. Ulkona on plussan puolella, joten loskassa kahlaaminen ei kovin kiinnosta. Olen tutkinut käsityölaatikoita ja jotain sain taas poistettua, jee! 

Olen perustanut eteiseen kierrätyspisteen (pahvilaatikko), johon kerään poislähteviä juttuja. Mukavasti sieltä lähtevät mukaan kun ovat näkyvillä. Nämä käsityöjutut lähtevät varmaan perjantaina kirppikselle, joka on käsityöihmisen aarrepaikka, kilohinnalla kaikkea kivaa. 

Valitettavasti olen itsekin sieltä kaikkea turhaa kaappeihini löytänyt. Nyt olen onneksi ollut useamman vuoden ostokiellossa. Kova tappelu on mielessä käynyt kun tehnyt mieli jotain "kivaa kotiin". Mutta ei, tavaramäärä pitää nyt vähentyä, ei lisääntyä! 

Vatsa on kipeytynyt päivän mittaan, joten siirryin hetkeksi koneelle. Taidanpa nyt kuitenkin lämmittää eilistä ruokaa ja käpertyä sohvalle loppuillaksi. Etsin ensin jonkin musiikkihetken rauhoittamaan mieltä.