Tupatarkastus

Kävin eilen etsimässä taas niitä kenkiä. Ja sitä kalenteriksi muuntautuvaa muistikirjaa. En kelpuuttanut mitään. Sain vain jalkakivun, jota tohtori Teköäly diagnosoi jonkin laiseksi lihaksen repeytymäksi. Jee.

Tänään olen sitten nuokkunut ja hieman nukkunutkin. Onneksi kello on kohta kolme ja voi kohta valmistella illallista ja nostaa koipi loppuillaksi ylös sohvan tyynykasojen päälle. Että väsyttääkin, jospa huomenna olisi pirteämpi ja jaksaisi tehdäkin jotain...

Yksi ilon hetki oli aamulla. Talitintit ovat aloittaneet taas talojen ulkoseinien tarkastelun. Olin, tyhmä, jättänyt parvekkeen lasin vain hieman raolleen. Pikkutinttana oli pujahtanut parvekkeelle sisään poistamaan sieltä turhat tuholaiset, mutta ei osannut enää ulos.

Minä höpötellen riensin parvekkeelle avaamaan yhtä parvekeikkunaa. Tietenkin tinttana päätti tarkastaa sitten koko kämpän ja pujahti sisään. Oi sitä ihanaa ääntä mikä siivistään kuului, ihanan pehmeää räpsettä 😍. Kiersi huoneet ja meni nätisti itse ulos. Jätti myös seinälle merkin, että tarkastettu ja hyväksytty! Siitä en ollut niin otettu... 

Heitän lopuksi paikan, jossa voi vetreytellä pääkoppaa: https://ryhmarenki.fi/

"RyhmäRengin aittaan on kertynyt kaikenlaista ryhmien ja ohjaajien iloksi. Eniten aittaa täyttävät tulostettavat kysymys-, tieto- ja kuvakortit, pelit, visat ja muistoja herättävät valokuvat."

Jumissa jumiutuneessa olotilassa

Siivoilin perjantaina ikkuna auki, joten selkä on nyt jumissa. Ei tarvita kuin hieman kostea iho ja pieni kylmä veto, niin lihakseni jumiutuvat täysin. Jostain syystä jokin muukin torsossa tulehtui, koska vatsanalue oli todella kipeä lauantaina. 

Ainahan minulla on joku paikka kipeänä, mutta tämä oli erilaista. Viiltävää tuskaa jossain, jota en oikein osannut paikantaa. Tuli jo vähän paniikkia pitääkö lähteä päivystykseen. Sinne kun en viikonloppuna (tai kyllä muutenkaan) lähtisi kuin puolikuolleena. Jo infopisteelle pääseminen kestää vähintään tunnin. Sitten lääkäriä (tai hoitajaa) saa odottaa vähintään neljä tuntia. 

Vanhempien kanssa sain viettää siellä usein kaksikintoista tuntia, ennen kuin päästiin lääkärille. Viimeksi itse vietin siellä kuusi tuntia vaikka ambulanssilla vietiin. Ei kiitos.

Päätin sitten, että odotan vielä kaksi tuntia. Vaikka vaiva ei tuntunut olevan nyt vatsalaukussa, join kuitenkin jääkylmän veden Samarin kera, otin mahdollisimman hyvän asennon vällyjen alla nojatuolissa ja Googletin kännyllä Fingerporin. 

Pari naurahdusta ja rentoutuminen sai olon paremmaksi, ja tuska poistui hiljalleen niin, että siirryin sohvalle. Nukahdin vain puolisen tuntia, mutta sekin tuntui niin hyvältä, että päätin loikoilla loppupäivän. Illalla katsoin vielä Areenasta yhden sarjan loppuun ja nukkumaankin menin kohta kymmenen jälkeen. 

Nukuin aika hyvin, mutta eilinen makaaminen pahensi niskavaivoja, joten täksi päiväksi suunnittelemani metsäretki sai jäädä. Ja kun en ollut ihan varma vatsani suhteenkaan... 

Suuntasin sitten lähikirjastoon kun sinne pääsee viikonloppuisin vain kortilla. Valitettavasti siellä kuitenkin oli pari vakityyppiä, luulin saavani olla yksin. Onneksi introverttejä kuten minä, joten päät eivät liikahtaneetkaan sisään tullessani 😁. 

Luin muutaman lehden ja suuntasin kaupaan. Sattui niin niskaan, ettei pyöräilystä tullut mitään. Yritin kävellä, mutta pyörän taluttaminen tuntui yhtä tuskaiselta. Päätin suunnata suoraan kortteeriini, kylmä ilma pahensi oloa. 

Nyt tuntuu koko selkäranka olevan tulehtunut ja jumissa. Taidan tehdä poikkeuksen ja ottaa särkylääkettä, ja vähän huitoa raajojani suuntaan jos toiseen. Kohta pitää keksiä jotain illallista, plääh.