Sataa sataa ropisee

Tuleekohan tällä viikolla käytyä ulkona kuin pikku piipahduksia? Näyttää satavan joka päivä. Ennustuksen vaihtuvat joka päivä. Perjantaina pitäisi jo päästä suuremmille ostoksille. Proteiinipuoli on aika köyhää nyt. Huomaan unelmoivani lähes joka tunti syömisestä, tai ainakin suunnittelen mitä seuraavaksi söisin.

Lähimetsässä olin aikonut käyväni piipahtamassa. Ihan vain hengittämässä puhtaampaa ilmaa. Mutta vaikken sokerista ole, ajatus pelkkä kertakäyttösadetakki yllä pyöräilellessä ei houkuttele kun tuuli on aika reipas. Pitäisi se sadeasu saada hankittua.

Maanantaina sain ommeltua muutaman jutun. Kesällä minulla on välillä käynyt päällä yksi vanha pitkä hame. Sellainen oikein leveä. Ei kuitenkaan tarpeeksi leveä, jos haluaa sohvalla jalat ristissä istua. Joten otin ja halkaisin hameen ja tein siitä hamehousut. Vähän liian lyhyet ovat, mutta eiköhän sitten kesällä ole sopivat. 

Vanhoista resusista kotihousuista leikkasin lahkeet pois ja ompelin shortseiksi. Tai leikkasin ne jo viime vuoden kesällä, mutta nyt siistin reunat ja ompelin. Tänä kesänä ei tarvinnut kotonakaan shortseja. Ihmisten ilmoille en lähde koipiani näyttämään, ovat sen verran rumat.

Paljoa en ole muuta tällä viikolla saanut oikein aikaan. Vähän sitä ja tätä, normiarkipuuhia. Ei mitään joka edistäisi elämää kummemmin. Kello näyttää neljää, joten voin alkaa valmistamaan ruokaa. Taas on nälkä, ja kova onkin.

Vähän sitä sokerihuurretta: